Ystävän rauhoittavat sanat nostattavat sielusta asti; ystävän rehelliset ajatukset on lähestulkoon arvokkainta mitä ihmisten välillä voi olla. Vaikka totuus sattuisi, se tekee ihmisparasta paremman - ainakin jälkikäteen.

Maailman kautta itsensä peilaaminen ei vie kuin korkeintaan korkealle, se korkeus on siellä mistä haluaa hypätä. Maailma peilinä on onneksi niin pahansuopuuttaan puskeva, että ei voi kun kiittää - niin, luulin itse olevani turha, mutta se olikin elämä itsessään. 

Perusteleppa järjellä syntymäsi: jos se oli toisen tahdon syy ja seuraus, niin voitko koskaan olla riippumaton olio? Jos synnyit kutsumatta vain oman halusi ansiosta, niin eikö syntynyt ole olemassa hyväksikäytön tähden? 

Elämä on tragedia tavalla tai toisella...